- Monet kutsuvat futsalia jalkapallon pikkuveljeksi, mutta varsinkin huipulla se on hyvin erilainen peli.
Futsalin kehityksestä on esitetty monia eri versioita. Yleisimmin kuulee sanottavan, että futsal on keksitty jo 1930-luvulla Uruguayn Montevideossa. Nimi futsal tulee portugalin kielen sanoista Futebol de Salao, joka tarkoittaa salijalkapalloa. Eurooppaan laji rantautui 60-luvun lopulla. Hollannissa pelattiin ensimmäinen kansallinen sarja vuonna 1969.
Futsalissa kentällä on kerrallaan 4 kenttäpelaajaa ja maalivahti. Vaihdot ovat edestakaiset ja ”lentävät”. Vaihtopelaajia voi olla korkeintaan seitsemän. Kansainvälisissä otteluissa ja kansallisissa sarjoissa pelataan 2 x 20 minuuttia tehokasta peliaikaa. Futsalissa ei ole paitsiota. Rajaheiton sijasta potkaistaan rajapotku. Futsalissa lasketaan kumuloituvia rikkomuksia (vrt. koripallo). Kuudennesta rikkomuksesta alkaen vastajoukkue saa potkaista vapaapotkun vapaavalintaisesti joko toisesta rangaistuspotkupisteestä (10 metrin päässä maalista) tai rikkomuspaikasta. Rikkoneen joukkueen pelaajat eivät saa olla maalivahtia lukuun ottamatta pallon edessä. Kumuloituvat rikkomukset ”nollautuvat” puoliajalla.
Maalivahti avaa pelin aina heittämällä. Palloa ei voi pelata maalivahdille takaisin ennen kuin pallo on käynyt vastustajan kenttäpuoliskolla tai vastustaja on koskenut palloon.
Virallisissa otteluissa on kaksi erotuomaria (nuorten pelissä on yksi tuomari). Pelaajan saadessa punaisen kortin joutuu joukkue pelaamaan kaksi minuuttia vajaalla. Jos vastustaja tekee maalin kahden minuutin aikana, voi punaisen kortin saanut joukkue jatkaa peliä täysilukuisena maalin jälkeen (vrt. jääkiekon 2 min. jäähy). Punaisen kortin saanut pelaaja ei voi enää palata peliin.
Pelikentän mitat kansainvälisissä otteluissa on 38-42 x 18-22 metriä ja maalin 2 x 3 metriä. Futsalpallo on samankokoinen kuin jalkapallo nro 4, mutta futsalpallon pomppuominaisuuksia on vaimennettu.






